Perussuomalaiset vahvisti 16.10.2017 useille lehdille aikovansa käydä läpi Sininen tulevaisuus ry:n kannattajakortit. Tarkoituksena on erottaa kannattajakortin allekirjoittaneet jäsenet perussuomalaisten puolueesta.
Samana päivänä piraattipuolueen Janne Paalijärvi esitti Uuden Suomen blogikirjoituksessa, että perussuomalaiset rikkovat syynäystoimenpiteissään ehkä lakia.
Paalijärvi kirjoittaa: ”Tarkemmin lakikirjaa tutkittuani pidän mahdollisena, että koko syynäysoperaatio voi olla jopa rikollista toimintaa. Suomen henkilötietolaissa on niin sanottu arkaluontoisten tietojen käsittelykielto. Miten tämä sitten liittyy asiaan? Mikäli perussuomalaiset keräisivät listan allekirjoittaneista jäsenistään, heille muodostuu henkilörekisteri. Mutta. Laissa kielletään erikseen ”henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista” koskevien tietojen kerääminen. Koska tällaisen rekisterin tarkoitus on henkilöiden poliittinen tunnistaminen, minun on vaikeaa nähdä tällaista toimintaa toteutuessaan juridisesti minään muuna kuin laittomana toimintana. Huh huh.”
Väite on väärin.
Kannattajakortit ovat julkisia. Tästä säätää laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, tarkemmin 24 pykälän 1 momentin 32 kohta. Kuka tahansa voi siis halutessaan saada tiedon kannattajakortin allekirjoittaneista.
Paalijärvi toteaa blogissaan saman, mutta perustelee toiminnan mahdollista laittomuutta sillä, että henkilötietolaissa kielletään henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista koskevien tietojen kerääminen. Samassa yhteydessä hän olettaa, että perussuomalaisille muodostuu henkilötietorekisteri.
Perustelut eivät ole vakuuttavat, sillä henkilötietolain 12 pykälän 1 momentin 2 kohdassa säädetään, ettei arkaluontoisten käsittelykielto koske sellaista arkaluonteista tietoa, jonka rekisteröity itse on saattanut julkiseksi. Toisin sanoen käsittelykielto ei yllä kannattajakortin allekirjoitustietojen kaltaisiin tietoihin.
Paalijärven viittaamien lainkohtien soveltaminen tapaukseen on senkin vuoksi kyseenalaista, että henkilötietolain 2 pykälän 2 momentin mukaan henkilötietolakia sovelletaan henkilötietojen automaattiseen käsittelyyn. Muuhun henkilötietojen käsittelyyn kyseessä olevaa lakia sovelletaan silloin, kun henkilötiedot muodostavat tai niiden on tarkoitus muodostaa henkilörekisteri tai sen osa.
Ensinnäkin on aiheellista nähdä, että kannattajakorttien läpikäynti on todennäköisemmin manuaalista tarkistamista kuin automatisoitua tietojen käsittelyä. Toiseksi, perussuomalaisille ei muodostu toiminnassa automaattisesti ja välttämättä henkilörekisteriä, kuten Paalijärvi väittää.
Henkilötietolain 3 pykälän 1 momentin 3 kohdan mukaan henkilörekisterillä tarkoitetaan ”käyttötarkoituksensa vuoksi yhteenkuuluvista merkinnöistä muodostuvaa henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, jota käsitellään osin tai kokonaan automaattisen tietojenkäsittelyn avulla taikka joka on järjestetty kortistoksi, luetteloksi tai muulla näihin verrattavalla tavalla siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot voidaan löytää helposti ja kohtuuttomitta kustannuksitta.”
Näin ollen perussuomalaiset ei muodosta kirjallista rekisteriä, mikäli käyvät kannattajakortit manuaalisesti yksitellen läpi. Jos kirjallista henkilörekisteriä ei muodosteta, ei henkilötietolakia voida soveltaa tapaukseen, eikä kyseisen lain rikkominenkaan käy silloin luonnollisesti päinsä.
On huomioitava, että tämä selvitys käsittelee vain väitettä, jonka mukaan kannattajakorttien syynäysoperaatio olisi laitonta toimintaa. Jäsenten erottaminen kannattajakortin irtisanomisen perusteella on asia erikseen, ja sen laillisuuden tai laittomuuden varmistaminen vaatisi uutta selvitystä.
Totta vai tarua? Tarua.
Kommentoi