Totta vai tarua? Suomi ja USA ovat ilmaston laadun kärkimaita

Helsingin Sanomat kirjoitti 23.9.2018 artikkelissaan: ”Trump väitti, että Yhdysvalloissa on maailman puhtain ilma – WHO:n mukaan oikea vastaus on Suomi” näkökulmia ilmastonlaadusta.

Väitteensä tueksi Yhdysvaltojen presidentti Trump totesi: ”Haluan kristallinkirkkaan ilman. Me vetäydymme työpaikkoja tappavasta, tuloja tappavasta Pariisin ilmastosopimuksesta, ja nyt meillä on kirkkain ilma.” Tämän seurauksena hän on purkanut maansa ympäristölainsäädäntöä artikkelin mukaan ja elokuussa hän on todennut osavaltioilla olevan tähän jatkossa enemmän itsehallinnollisia mahdollisuuksia.

Itä-Suomen yliopiston dosentti Tero Mustonen, joka on valittu yhtenä YK:n ilmastoraportin kirjoittajaksi, kumoaa nämä näkemykset. Väite on hänen mukaansa monisyinen ja Trumpin käsitys ei perustu faktaan.

”USA:ssa on alueita, joissa saasteita esiintyy paljon esimerkiksi liikenteen johdosta, kuten esimerkiksi Los Angelesin alue. Hiiliteollisuuden osalta tilanne on myös joissakin osavaltioissa erittäin paha. Maa ei ole pahimpia eikä parhaita vaan keskiarvoa, kun huomioi laajan valtion laajuuden”, Mustonen toteaa.

Mustosen mukaan Trump käyttää väitteitä lähinnä mielikuvina sisäpoliittisessa pelissä. Hän ei ole luottavainen päättäjien osalta nykyisin Yhdysvaltojen osuuteen ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

”USA ja Kiina ovat nyt kauppasodassa eikä Yhdysvalloissa ei ole tällä hetkellä halua ilmastoasioihin panostaa, mutta Kiinassa jotkut päättäjät ovat kiinnostuneita asiasta. Maailmanlaajuisesti politiikoilla on ilmastoasioista tietoa kyllä hyvin”, hän kertoo.

Mustonen samaan hengenvetoon kertoo, että menneen kesän aikana Kaakkois-Intiassa oli lisäksi tulvaongelmia kuukauden ajan ja kertoo miljoonia ihmisiä vuosittain kuolevan maailmalla ilmastosyistä ja ilman epäpuhtauksiin.

”Lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutukset vaikuttavat suorasti ja epäsuorasti ihmisen terveyteen”, hän jatkaa.

Suomi ei ole juurikaan parempi

Samassa artikkelissa esitettiin vaihtoehtoisesti näkemys, että Suomi olisi ilmastollisesti ykkönen WHO:n tutkimuksen mukaan. Suomen etu on pinta-alan laajuus Mustosen mukaan. Tässä tutkimuksessa käytetään mittareina niin ulkoilmaa kuin sisäilmaa.

”Ulkoilman osalta Suomi on lähtökohtaisesti erittäin hyvä maa, mutta sisäilman osalta maamme muistuttaa paikoin kehitysmaita. Tämä näkyy esimerkiksi koulujen sisäilmaongelmissa, joten väite pitää vain osin paikkaansa”, Tero Mustonen muistuttaa.

Hänen mielestä asiassa ei ole aihetta juhlalle ja hän suositteleekin tilastojen kriittistä tarkastelua.

”Ykkönen ei ole merkki, että kaikki olisi pysyvästi kuitenkaan hyvin ja sija kymmenenkin tarkoittaa, että asioita täytyy voida parantaa”, hän jatkaa.

Suomessa vuodenajat vaikuttavat paljon

Mustosen sanoo Suomessa olevan tekijöitä, jotka vaikuttavat lyhyellä tähtäimellä ulkoilmassakin asiaan muuttavasti. Lisäksi Suomi on hänen mukaansa energiariippuvainen toimivasta olemassaolostaan.

”Ilmastonmuutos näkyy Suomessa sään ääreisilmiöiden myötä, joiden myötä seurauksia ovat talven ja kesän pitkäkestoiset sähkökatkokset. Viime talvena muun muassa Pohjois-Karjalassa Enon terveysasema oli kuusi päivää pois käytöstä”, kertoo Mustonen.

Mustonen korostaa, että ilmanlaatua ja ilmastoa ei pidä yhdistää, mutta molemmat liittyvät toisiinsa.

”Teollisuus- ja liikennesaasteet ja katupöly vaikuttavat huoneilman ohella hengityselinsairauksista kärsiviin”, hän toteaa.

Ilmastonmuutoksen vaikutukseen liittyen hän tutki tämän kesän aikana Utsjoen/Inarin Näätämöjoella veden lämpötiloja ja lukemat olivat jopa +24. Tämän seurauksena nieriä, siika ja lohi ovat uhattuna Ylä-Lapissa, koska se ei ole niiden kalojen luonnonmukainen olosuhde elinympäristönä.

”Suomessa ollaan mielestäni liian sinisilmäisiä ja kokonaiskuva sumenee asiassa”, Mustonen jatkaa.

Asioihin voi vaikuttaa monella tasolla

Kansainvälisten sopimusten vaikutusmahdollisuuksista päättäjiin hänellä on myös sanottavaa.

”Yksikään maa ei ole asiassa omillaan, jos joku maa saastuttaa, sääolosuhteiden myötä vaikutuksilla on seurauksia muihin maihin, jos esimerkiksi Venäjä saastuttaa ja tuuli käy tännepäin, silloin se heijastuu Suomeenkin”, muistuttaa Tero Mustonen.

Tilanne ei ole mahdoton Suomen osalta, vaikka uhkakuviakin on ilmassa. Keskustelut kuitenkin menevät tällä hetkellä dosentin mielestä täysin talouden ehdoilla.

”Keskusteluja käydään esimerkiksi Jäämeren radasta ja makean veden myynnistä maailmalle, kun napapiirin eteläpuolella voitaisiin suojella sekä metsiä, jolloin luonto saisi palautua hiilinieluna. Asioihin voi vaikuttaa jo ´huomenna’”, hän päättää.

Totta vai tarua? 50/50.

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*