Totta vai tarua? Suomalaisten älykkyys on selvässä laskussa

Kuluvan vuoden alussa uutisoitiin useissa eri medioissa siitä, kuinka suomalaisten älykkyys on kääntynyt selkeään laskuun. MV-median artikkelissa Suomalaisten koulutustaso ja älykkyys laskussa kerrotaan, miten huonosti Suomi pärjää nykyään sekä Pisa-tutkimuksissa että armeijan peruskokeissa ja kuinka suomalaisten älykkyys on selvässä laskussa.

Älykkyyden tutkimustulokset ovat moniselitteisiä ja älykkyyden tutkimus alana on haastavaa. Sitä on tutkittu maailmanlaajuisesti, mutta suomalaisten älykkyyttä on dokumentoitu rajallisesti. James R. Flynnin ja Michael Shayerin tutkimus pitää sisällään tietoa myös suomalaisista, ja juuri tähän MV-media viittaa uutisessaan. Suomen tietojen osalta tutkimustieto on kuitenkin kyseenalaista.

Tutkimus uutisen takana

Tiedot Flynnin ja Shayerin tutkimukseen on koottu suomalaisten osalta Edward Duttonin ja Richard Lynnin artikkelista. Kyseisen artikkelin tiedot Suomen kohdalla taas on plagioitu Salla Koivusen tutkielmasta.

Alkuperäinen tutkimustieto, eli Salla Koivusen tutkielma, koostuu varusmiesten peruskoe 1 -tuloksista, jossa otantana on ollut keskimäärin 19-20-vuotiaita suomalaisia miehiä. Koivusen tutkielmaa ei ole tarkoitettu käsitettävän koko populaatiota koskevaksi älykkyystutkimukseksi. Lisäksi varusmiesten perustestituloksia on alkuperäisessä tutkielmassa analysoitu ajalta 1988-2001 eikä 1988-2009, kuten Duttonin ja Lynnin artikkeli antaa ymmärtää.

Salla Koivusen tutkielman mukaan varusmiesten suoriutuminen p-testeissä oli Suomessa laskusuunnassa vuosina 1997-2001, kun se sitä ennen oli nousussa vuodesta 1988 alkaen. Erityisesti matemaattisen ja kielellisen päättelyn tulokset olivat laskeneet vuoden 1996 jälkeen.

Testitulokset voivat antaa viitteitä tietynlaisesta matemaattisesta tai kielellisestä lahjakkuudesta, mutta armeijan perustestien tuloksien käyttäminen älykkyyden mittaamiseen ei ole luotettavaa. Ne eivät ota huomioon esimerkiksi varusmiesten motivaatiota tai vaikkapa ympäristön ja yhteiskunnan muutoksia. Tämän tutkimustiedon valossa ei siis voida todeta, että koko Suomen väestön älykkyys olisi ollut laskussa vuonna 2001, saati sitten nykyään.

Pisa-testikään ei toimi älykkyyden mittarina

MV-median uutisessa viitattiin armeijan p-testien lisäksi Suomen Pisa-tutkimusten huonoihin tuloksiin. Useiden tutkijoiden mukaan Pisa-tutkimusten tulokset eivät mittaa ihmisen älykkyyttä, vaan sillä saadaan selville ainoastaan kapea osuus henkilön älyllisiksi luokitelluista ominaisuuksista juuri mittaushetkellä. 

Pisa-tutkimuksiin on arviointivuosina osallistunut vaihteleva määrä valtioita. Esimerkiksi vuonna 2000 osallistujamaita oli 32 ja vuonna 2015 lukema oli 72. Pisa-tutkimusten testisisällöt vaihtelevat, samoin testattavien oppilaiden valintakriteerit, vastauskäyttäytyminen sekä useat muut seikat.

Eri vuosien sekä eri maiden pisteytykset Pisa-tutkimuksissa eivät ole vertailukelpoisia keskenään, eivätkä tulokset kerro älykkyydestä. Osmo Kivinen sekä Juha Hedman ovat kirjoittaneet Pisa-testien tulkinnoista kattavan artikkelin, jossa havainnollistetaan muutamia epäkohtia muun muassa osallistuneiden valtioiden ja arviointivuosien vertailukelvollisuudesta.


Totta vai tarua:
 50/50.

Varusmiesten suoriutuminen armeijan p1-testeissä oli laskusuunnassa vuodesta 1996 vuoteen 2001 asti, mutta tutkimustiedon mukaan väittämälle suomalaisten älykkyyden selvästä laskusta ei löydy faktapohjaa.

 

LÄHTEET

Suomalaisten koulutustaso ja älykkyys laskussa

Suomalaismiesten kognitiivisen kykyprofiilin muutokset 1988-2001. Flynnin efektiä suomalaisessa aineistossa?

IQ decline and Piaget: Does the rot start at the top?

A negative Flynn effect in Finland, 1997-2009

Moniselitteiset PISA-tulokset ja niiden ongelmalliset koulutuspoliittiset tulkinnat

Solving the puzzle of why Finns have the highest IQ, but one of the lowest number of Nobel prizes in Europe

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*