Yleisen olettamuksen mukaan kolmivuorotyön ajatellaan lyhentävän työntekijän elinikää. Tanskalaisessa sairaanhoitoyksikössä toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin, onko vuorotyöllä vaikutusta kuolleisuuteen.
Tutkimukseen osallistui 18 015 tanskalaista sairaanhoitajaa.
Tutkimustulokset kertovat ilta- tai yötyötä säännöllisesti tekevien sairaanhoitajien yleisen kuolleisuusriskin olevan korkeampi kuin säännöllisesti päivätöissä työskentelevillä sairaanhoitajilla. Yövuoroissa työskentelevät sairaanhoitajat olivat todennäköisemmin säännöllisiä tupakoitsijoita ja ylipainoisia.
Yövuorotyöstä löydettiin merkittävä yhteys sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen kohonneeseen riskiin. Lisäksi ilta- ja yövuorotyötä tekevillä on kohonnut riski sairastua Alzheimerin tautiin tai dementiaan, mikä vaikuttaa merkittävästi kuolleisuusriskiin.
Ruotsalaisessa Shift Work and Mortality -tutkimuksessa kerrotaan, että kuolleisuusriski on korkeampi naisilla, jotka työskentelevät vuorotyössä esihenkilöasemassa kuin alemmassa asemassa työskentelevillä.
Tutkimuksessa tuli myös ilmi, että yövuoroa tekevien esihenkilöiden kuolleisuusriski oli kohonneempi kuin päivävuoroa tekevillä esihenkilöillä.
Yötyössä työaikojen jatkuva vaihtelu aiheuttaa vuorokausirytmien häiriön, jota on esitetty keskeiseksi mekanismiksi yö- ja vuorotyöhön liittyvässä syöpäriskissä. Kolmivuorotyössä työntekijän toimintakyky alkaa heikentyä peräkkäisten työvuorojen ja kasaantuvan univajeen vuoksi.
Totta vai tarua? Totta
Ihmisillä, jotka työskentelevät pääosin ilta- ja yövuorotyössä, on kohonnut yleinen kuolleisuusriski. Kuolleisuusriski kasvaa pääasiassa sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen, Alzheimerin ja dementian riskin vuoksi. Vuorotyö häiritsee vuorokausirytmiä, jolloin työntekijä altistuu karsinogeenisille vaikutuksille. Karsinogeeninen vaikutus tarkoittaa yhteyttä kohonneeseen syöpäriskiin. Häiriintyneellä vuorokausirytmillä on vaikutusta myös edellä mainituiden sairauksien kehittymiseen, ja sitä myötä kohonneeseen kuolleisuusriskiin. Toissijaisia syitä kuolleisuusriskille on muun muassa säännöllinen tupakointi sekä ylipainoisuus. Tutkimuksia aiheesta on tehty pääosin niin, että tutkimukseen osallistuneet henkilöt ovat olleet sairaanhoitotyötä tekeviä naisia. Muista ammattiryhmistä ei ole tehty laajaa tutkimusta.
Jenni Isomäki, Toni Keränen ja Roosa Leinonen
Lähteet:
University of Copenhagen: Shift work and overall cause-specific mortality in the Danish nurse cohort
Kommentoi