Illan viimeiset auringonsäteet lankeavat Oulun kuurojenyhdistyksen talon ylle. Oven väliin on jätetty harja pitämään sitä auki kaikille saapujille.
Kellertävän tiilitalon sisälle astuessa oikealle avautuu vaaleilla laitosväreillä väritetty ruokailusali. Vasemmalla, käytävän päässä, avautuu ovi, jonka takana odottaa aivan erilainen maailma.
Tämä huone kuuluu Oulun Palpung Changchub Dargye Ling -yhdistykselle. On sunnuntai-ilta ja tiibetinbuddhalainen meditaatioryhmä on jälleen kokoontumassa kuurojenyhdistyksen talolle. Huoneen lattialla on suuri itämainen matto ja seinää vasten on rakennettu buddhalainen alttari. Buddhapatsaita ja värikkäitä tauluja Buddhasta löytyy, minne vain katse osuukin. Julisteissa on kuvia guruista, joiden pitämiin meditaatioharjoituksiin pääsee Oulusta käsin ainoastaan internetin välityksellä.
Huoneeseen saapuu kuusi ihmistä. Jokaisen eteen asetetaan pieni pöytä, jolta rukoukset voi halutessaan lukea. Jotkut istahtavat lattialle risti-istuntaan ja muutama löytää paikkansa huoneen seinustalla olevilta tuoleilta.
Buddhalaisuus on vanha kokemususkonto
Buddhalaisuus on noin 2500 vuotta vanha kokemususkonto. Kokemususkontojen perustana ei ole usko, vaan uskonnon kautta tuleva totuus, jonka voi oppia kokemusten kautta. Eli esimerkiksi buddhalaisuudessa kokemus siitä, että on riippumaton ja vapaa.
Buddhalaisen opin perustaja oli kuninkaalliseen perheeseen kuuluva Siddhartha Gautama. Hän keskittyi nuorena aikuisena elämään askeettina etsien opetuksia kuoleman ja kärsimyksen voittamiseksi. 35-vuotiaana Siddhartha Gautama oivalsi mielen todellisen luonnon ja valaistui eli tuli Buddhaksi. Lopun elämänsä Buddha opetti tuhansille oppilaille menetelmiä valaistumisen saavuttamiseksi. Tämä sama opetuksen perinne jatkuu yhä gurujen johdolla.
Tapaaminen koostuu useista eri vaiheista
Oulun yhdistyksessä aktiivisia viikoittain osallistuvia jäseniä on vain viisi. Yhteismeditaatioihin osallistuu välillä satunnaisia kokeilijoita, ja osa yhdistyksen jäsenistä käy tapaamisissa vain silloin tällöin. Toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla ja aktiivien lahjoituksilla. Osallistuakseen ei tarvitse kuitenkaan olla yhdistyksen jäsen tai edes buddhalainen, vaan tapaamiset ovat avoimia kaikille halukkaille.
Yhteismeditaatiohetki aloitetaan tiibetinkielisillä alkurukouksilla, joista ensimmäisessä vannotaan turvautumista Buddhaan. Toisessa rukouksessa toivotaan kaikille tunteville olennoille vapautta kärsimyksestä. Rukoukset tulevat osallistujien huulilta kuin itsestään samalla kun kädet nousevat ristiin sydämen eteen.
Tunnelma on harras ja keskittynyt. Heti rukousten jälkeen yksi osallistujista soittaa gongia ja tapaamisessa siirrytään sulavasti meditaatio-osuuteen.
Meditaatio toteutetaan kahdessa 15 minuutin osassa. Meditaatioasennon on oltava rento mutta selän mahdollisimman suorana, jotta energia virtaa tasaisesti koko kehon läpi. Meditoiminen aloitetaan hengittämällä omaan, rauhalliseen tahtiin. Koko ensimmäisen osuuden ajan lasketaan mielessä kahteenkymmeneenyhteen, ja jos ajatukset keskeyttävät laskemisen, aloitetaan se aina alusta.
Toisessa 15 minuutin meditaatiopätkässä vaihdetaan tekniikkaa. Nyt hengitetään taas rauhassa mutta ajatukset keskitetään johonkin edessä olevaan esineeseen tai kuvioon. Näkökenttä pyritään kohdistamaan ainoastaan kyseiseen esineeseen, sillä buddhalaisessa opissa uskotaan liiallisen visuaalisen tulvan sekoittavan mieltä.
Meditaatioiden aikana huoneessa vallitsee täydellinen hiljaisuus. Ainoastaan katossa pörräävä kärpänen tuo jopa koomisen lisänsä hartaaseen tunnelmaan. Osallistujilla on rento ilme kasvoillaan ja ajoittaisista kulmien kurtistuksista päätellen jokainen on keskittynyt omaan tekemiseensä täysillä. Meditaation aikana ajan käsite häviää huoneesta ja 15 minuuttia menee ohi nopeammin kuin ikinä.
Buddhalaisuus tuntuu vieraalta suomalaisille
Yksi meditaatioon osallistunut on Oulun Palpung -yhdistyksen sihteeri ja aktiivijäsen Lauri Miettinen. Hän kertoo päätyneensä harjoittamaan uskontoa viisi vuotta sitten kokemansa eksistentiaalisen kriisin seurauksena. ”Ajattelin, että minun on aloitettava jokin hengellinen harjoittaminen, jolla voisin lopullisesti saavuttaa onnellisuuden siten, ettei se ole riippuvainen maallisista tekijöistä ja olosuhteista”, Miettinen summaa päätöstään.
Miettinen kertoo pitävänsä uskonnollisen vakaumuksensa usein vain itsellään mutta kertoo buddhalaisuuden olevan suuri osa hänen arkeaan. Hän kokee, että joistain uskontoon liittyvistä asioista voi olla vaikea puhua ihmisille, jotka eivät buddhalaisuutta tunne. ”Tässä on semmoisia esoteerisia ja omituisen näköisiä ajatuksia, ja jotkut opetukset tuntuvat vieraalta suomalaisille. En halua, että joku ymmärtää minut väärin.”
Buddhalaisuus ei vaadi uskoa
Yhteisen meditaation jälkeen tapaamisessa luetaan yhdessä kirjaa Milarepa kokoelma sadastatuhannesta laulusta. Jokainen osallistuja saa lukea vuorollaan Milarepan, vaeltavan joogin, opetuksista.
Raukean ja positiivisen tunnelman vallitessa ei ole vaikeaa kuvitella, miksi nämä ihmiset haluavat harjoittaa buddhalaisuutta. Yhteisöllinen tila, puhe kärsimyksen poistamisesta ja myötätunnosta kaikkia olevia kohtaan kuulostaa ihanteelliselta.
Miettinen kiteyttää buddhalaisuuden ydinsanoman kauniisti: ”Tämä uskonto on hyvin yksinkertainen. Minun uskontoni on hyvyys.”Hän kertookin hyvyyden sanoman olevan varmasti yksi suurin buddhalaisuuteen houkutteleva tekijä. Hän myös uskoo buddhalaisuuden yksinkertaisuuden vetävän ihmisiä puoleensa. ”Buddhalaisuus ei varsinaisesti vaadi uskoa, ja se jopa kannustaa skeptisyyteen. On kannustanut aivan Buddhan alkuperäisistä opetuksista lähtien.”
Hyvyyden sanomasta huolimatta yhteisössä on vakavia epäkohtia
Miettinen nostaa kuitenkin esiin hyvyyden sanoman alle peitetyn ongelman, josta Suomessa ei suuremmin puhuta. ”Suomessa on hyvin trendikästä kritisoida kristinuskoa tai islamia jostakin epäilyttävistä opetuksista tai siitä, että maailmalla tehdään pahoja asioita uskonnon nimissä. Buddhalaisuus ansaitsisi saada lisää kritiikkiä tämän asian tiimoilta.” Miettinen kokee, että Suomessa Buddhalaisuus kuvataan ruusuisempana kuin se todellisuudessa on.
Epäkohdista Miettinen nostaa esiin etenkin muslimeita kohtaan tehdyt vääryydet Aasiassa. ”Indonesiassa on ollut muslimien vastaisia mielenosoituksia buddhalaisten toimesta ja Myanmarissa äärioikeistolainen ja ääribuddhalainen ryhmä on vainonnut rohingya- muslimeita”, Miettinen kertoo vakavana.
Lukuhetken jälkeen ilmapiiri muuttuu. Osa ihmisistä alkaa kaivamaan puhelimia taskuistaan ja kellot palaavat ranteisiin. Aika löytää takaisin huoneeseen ja arki ottaa taas ajatuksista vallan.
Palpung Changchub Dargye Ling
- Palpung Changchub Dargye Ling Finland ry on oululainen tiibetinbuddhalainen yhdistys.
- Yhdistys seuraa Karma Kagyu –koulukunnan Palpung-perinnettä Tai Situ Rinpochen ja häntä edustavien opettajien johdolla.
- Buddhalaiset suuntaukset jaetaan karkeasti kolmeen; theravadaan, mahajanaan ja vajrayanaan, joista viimeiseen Oulun Palpung yhdistys kuuluu.
Lähteet:
Kommentoi