Kolumni: Hopeareunuksia

Kuva: Pixabay

Marraskuun 11. päivä puhelimeni soi kesken koulupäivän. Sain kuulla sairastuneeni hieman vakavammin kuin tavalliseen nuhaan. Seuraavana viikonloppuna somea selaillessani näytölleni tuli erään diabetesta sairastavan tuttuni julkaisu. Siinä hän melko kärkkäästi totesi, ettei missään sairaudessa ole hyviä puolia.

Vaikka omani ja hänen sairautensa eroavat toisistaan huomattavasti, mielestäni tällainen asenne on huonoksi puhuttaessa terveydestä. Toisaalta ymmärrän hänen pointtinsa ja näkemyksensä elämää rajoittavan sairauden kanssa elämisestä. Sellainen on varmasti rankkaa, ja jokainen perusterve saa tuntea olonsa onnekkaaksi.

Vastoin suomalaisen miehen luonnettani en suunnannut syöpädiagnoosista kuultuani lähimpään räkälään vetämään kännejä vaipuen apaattiseen epätoivoon. Päinvastoin otin uutiset yllättävän löysin rantein. Huonoista uutisista huolimatta olin ehkä vähiten huolestunut diagnoosista ja lähinnä jouduin rauhoittelemaan läheisiäni. Koska Hodgkinin lymfooma on todella helppohoitoinen syöpätauti, joka reagoi hyvin hoitoon, syytä huoleen ei ole ainakaan vielä. En väitä, etteikö minua pelottaisi, mutta koen tällaisen tilanteen olevan viimeinen hetki ruveta pessimistiksi.

Tuttuni julkaisusta oma mielipiteeni kuitenkin eroaa, juuri pessimistisessä asenteessa varsinkin terveyteen liittyvissä asioissa. On olemassa hyvin vähän, jos yhtään asioita, joista ei voisi löytää pientäkään hopeareunusta. Vaikka olen ollut vain melko lyhyen aikaa sairaana, on tilanteestani ollut minulle omalla tavallaan hyötyä. Tilanteeni on saanut minut muuttamaan elämäntapojani ja opettanut minua näkemään asioita uudella tavalla sekä reflektoimaan paremmin itseäni.

Pessimismi ei itsessään ole väärin, mutta on tilanteita, joissa optimismi olisi kannattavampi reitti kulkea. Näin ollen suuressa viisaudessani neuvoni kaikille on opetella pois suomalaiseen luonteeseen ominaisesta kestopessimismistä ja nähdä myös huonoissa asioissa pienetkin hopeareunukset.

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*