EU:n uusi tekijänoikeusdirektiivi herättää tunteita. Harvalla tuntuu kuitenkaan olevan varmaa tietoa siitä, kuinka direktiivi vaikuttaa tavallisten internetin kuluttajien elämään.
Käytännössä uudistus velvoittaa suuret kaupalliset alustapalvelut, kuten Youtuben, maksamaan tekijänoikeuspalkkiota videon tekijälle silloin kun kuluttajat katselevat sisältöä, esimerkiksi musiikkivideoita. Mutta eikö näin ole tehtykin? Kyllä, mutta liian pienessä mittakaavassa, ainakin oikeudenhaltijoiden ja heidän edustajiensa mukaan.
Alustapalvelut saavat suuria mainostuloja sisällön lomassa pyörivistä mainoksista. Alustapalvelut ovat voineet kuitenkin toimia niin, ettei läheskään kaikesta sisällöstä makseta tekijälle palkkiota. Tämän mahdollistaa vuoden 2000 sähkökauppadirektiivissä löytyvä porsaanreikä, jonka mukaan alustat määrittelevät itsensä vain teknisiksi välittäjiksi.
Direktiivin myötä alustojen tulee neuvotella videontekijöiden kanssa sopimuksesta, joka ei ole riippuvainen mainostuloista. Esimerkiksi Spotify ja Netflix listataan niihin palveluihin, jotka maksavat tekijänkorvaukset asianmukaisesti.
Lisäksi halutaan luoda reilut luovien alojen markkinat helpottamalla pieniä yrityksiä menestymään ja kilpailemaan suurten alustapalvelinten kanssa. Tämän vuoksi direktiivissä on huomioitu alustapalvelinten koko, yleisön määrä ja liiketoiminnan tyyppi lisenssivaatimusten suhteen. Direktiivi siis vaikuttaa lähinnä suurten kaupallisten ja käyttäjilleen sisältöä suosittelevien ja ohjailevien alustojen toimintaan, ei pienien- tai start up-yritysten toimintaan.
Yksi direktiivin päävalmistelijoista on europarlamentaarikko Axel Voss. Hänen mukaansa suuret yritykset kuten Facebook ja Google (joka omistaa Youtuben) ovat levittäneet suurella rahalla väärää tietoa direktiivin sisällöstä ja vaikutuksesta. Tämä selittäisi sen, miksi nuoret ympäri Euroopan ovat panikoineet: ”Youtube suljetaan! Meemit kielletään! Internet on rikki!”
Direktiivi ei EU:n mukaan kuitenkaan vaikuta mitenkään kuluttajien internetin käyttöön.
Kommentoi