PahkiSpeksi laittaa Suomen uusiksi – rinnakkaistodellisuudessa kaikki saavat osansa pilkasta

PahkiSpeksin uusin näytelmä Samaan aikaan Best Finlandiassa on ronskisti kärjistetty kuvaus Etelä- ja Pohjois-Suomen eroista. Kuva: Aliisa Uusitalo

Yleisön jännittynyt supina hiljenee, ja soittajat istuvat asemilleen saunatakeissaan. Löylyä heitetään kiukaalle.

Tämän vuoden PahkiSpeksin näytelmä Samaan aikaan Best Finlandiassa on alkamassa.

Speksi lyhykäisyydessään on improvisaatiota hyödyntävä musikaaliteatteri, joka toimii useissa Suomen korkeakouluissa. Sen juuret ovat 1500-luvun Ruotsin Uppsalan yliopistossa, jossa teatteria käytettiin opetusvälineenä latinan tunneilla.

Suomessa ensimmäiset speksit järjestettiin jo 1930-luvulla.

Oulussa traditio alkoi ensimmäisenä lääketieteen opiskelijoiden TerwaSpekseillä. Myöhemmin syntynyt poikkitieteellinen PahkiSpeksi on toiminut Oulussa vuodesta 2013.

Stereotypioihin jakautunut Suomi

Teemana illan esityksessä on Pohjois- ja Etelä-Suomen äärimmilleen kärjistetty vastakkainasettelu.

Best Finlandian eli pohjoisen sekä West Finlandian eli etelän välinen sota alkaa, kun Best Finlandian monarkki presidentti Kuusinen lähettää yhden poliittisista vangeistaan kidnappaamaan hänelle kihlattua rajan taa.

Rajan ylityksestä seuraa luonnollisesti sota, jota kenraalit Sota (Pohjoinen) ja Pölökky (Etelä) johtavat.

Poliittisesti korrekti ja kaikkien tunteet huomioiva Pölökky on nimensä mukaisesti hieman hölmö sotakenraaliksi. Tunteiden ilmaisussa hän kuitenkin päihittää juron ja maskuliinisen Sodan, jonka ilmaisukyvyt rajoittuvat lähinnä sikarin pössyttelyyn ja aseella uhkaamiseen.

Molemmat hahmot ovat räikeitä stereotypioita pohjois- ja eteläsuomalaisista maailmankatsomuksista. Tämä ei kuitenkaan ärsytä, sillä näytelmä onnistuu pilailemaan kummankin väestön kustannuksella tasapuolisesti.

Samaan tapaan hauska yksityiskohta on se, että Pohjois-Suomen kansa tuntuu jämähtäneen 20-luvulle. Best Finlandia on kummallinen hypernationalistinen diktatuuri, jossa valtio on ykkönen ja naiset ovat pukeutuneet joko sotilaspukuihin tai Elovena-tytöiksi.

Etelässä taas somevaikuttajat, kuten Kim Kartaasi, ovat hierarkiansa huipulla. Ilman kallista älypuhelinta ja jatkuvaa someaktiivisuutta on West Finlandian kansalaisuutta tuskin mahdollista saada.

Monarkki presidentti Kuusinen nostaa valtikkansa ilmaan sotilaiden nöyristellessä hänen jalkojensa juuressa. Kuva: Aliisa Uusitalo

Yleisö saa valtaa

Yleisön osallistuminen esitykseen tekee speksistä omanlaatuisensa teatterikokemuksen. Jokainen katsomossa istuva voi missä tahansa vaiheessa esitystä huutaa komennon ”omstart”, jonka perään voi lisätä,  mitä haluaisi lavalla tehtävän.

Tänä iltana PahkiSpeksin yleisö ei omstartien käytössä ujostele. Illan parhaat hetket muodostuvatkin yleisön ja näyttelijöiden vuorovaikutuksesta.

Esimerkiksi yhdessä kohtauksessa Best ja West Finlandian kenraalien välisen puhelun aikana joku huudahtaa: ”Omstart, vaimo soittaa!” seuraavaksi vaimo onkin jo puhelimen toisessa päässä, ja kenraali Sodalla hiki on hatussa.

Komentojen suurimpana etuna on se, että ne tekevät jokaisesta teatteriesityksestä ainutlaatuisen kokemuksen. Yksikään esitys ei ole samanlainen, joten samaa näytelmää voi mennä katsomaan useammankin kerran kyllästymättä.

Komennot myös piristävät käsikirjoitusta ja haastavat näyttelijät improvisoimaan. Illan esitys olisikin ilman omstarteja jäänyt joissain kohdissa kuivaksi.

Loppua kohden yleisö tuntuu olevan jopa turhan innokas heittelemään käskyjä. Näyttelijöitäkin tuntuu välillä ärsyttävän, kun esitys takeltelee eteenpäin jatkuvien keskeytysten vuoksi.

Kaikesta huolimatta suurin osa improvisaatiosta tulee kuin apteekin hyllyltä. Niinäkin kertoina kun, hämmennystä syntyy, näyttelijät osaavat jatkaa esitystä nopeasti niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Yleisön komennot tuovat soittajatkin mukaan lavalle. Kuva: Aliisa Uusitalo

Speksi luomassa yliopistohenkeä

Väkeä yleisössä on paljon, vaikka penkit eivät aivan täynnä olekaan. Joukossa on lisäksi muita kuin näyttelijöiden kavereita ja vanhempia: jotkut tuntuvat olevan vakiokävijöitä, joille on näyttelijöiden kanssa jo muodostuneet omat sisäpiirijuttunsa.

”Speksi on melkein aina loppuunmyyty. Viime vuonna meillä oli 4–5  esitystä, joista kaksi oli täysin loppuunmyytyjä ja loput melkein täynnä. Tänään on vähemmän porukkaa, kun on hiihtoloma”, selventää Irene Ylinen, joka aloitti tanssijana PahkiSpeksin näyttämöllä noin vuosi sitten.

Aiempi teatteri- tai tanssitausta on yleensä syy osallistua speksiin, Ylinen kertoo.

”Yksi iso plussa on myös se, että saa esiintyä lavalla ja näyttää hyvältä ihmisten edessä”, hän naurahtaa.

Kenraali Pölökyn roolissa toimiva Arsi Paananen sanoo, että PahkiSpeksin porukasta edelleen iso osa on humanisteja. Etenkin kasvatustieteen opiskelijoita on paljon.

Mukaan mahtuu kuitenkin tänä vuonna tavallista enemmän teekkareita, jotka ovat aikaisempina vuosina olleet näyttämön vähemmistö. Tanssijoista yllättävän moni opiskelee arkkitehtuuria.    

Toisen illan tanssijan Emma Sutisen mielestä speksiin osallistuminen auttaa pääsemään mukaan yliopistohenkeen ja tutustumaan uusiin ihmisiin.

”Parasta ovat yksinkertaisesti nämä ihmiset ja yhteishenki. Moni on saanut itselleen oikeasti sydänystäviä.”

Ilta päättyy yleisölle vilkutteluun ja poseeraamiseen. Kuva: Aliisa Uusitalo

Lähteet:

PahkiSpeksin -verkkosivut http://www.pahki.fi/omstart.php

TeekkariSpeksi.fi https://teekkarispeksi.fi/speksi/historiaa/

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*