Suomalaiset tunnetaan maailmalla sisustaan, joka on tärkeä osa suomalaista identiteettiä. Yksi suomalaisen identiteetin peruskiviä on myös murre. Murteeseen liittyen Oulun ammattikorkeakoulun journalistiopiskelijat tekivät ”Mitä nää poriset” –somehankkeen, joka toi suomalaiset yhteen taas kerran.
Toiminta-aika hankkeella oli 2.–8.5. mikä loi tehtävään omat haasteensa.
Noin viikon aikana ”Mitä nää poriset?” –Facebook-sivu sai 133 tykkäystä ja sen suosituin päivitys liittyi ihmisten rakkaimpiin ja oudoimpiin murresanoihin. Facebook-analyysin avulla kävi ilmi, että sivun suurin kävijäryhmä oli naiset ikäluokaltaan 18–24 vuotta. Pääasiallisesti tämä somehanke siis löysi naiset. Tilastot kertovat naisten aktiivisuudesta, mutta moni suomalaismies oli löytänyt tiensä päivityksien kommentteihin kertomaan omasta murteestaan. Hankkeen onnistuneimpia asioita olivat juuri hauska nimi, sekä nykyaikainen risuaidan ja tägien käyttö. #munmurre yhtenäisti projektin kauniiksi kokonaisuudeksi, joka lähensi suomalaisia ympäri maata.
Loppuviikosta tekijät yrittivät vielä aktivoida ihmisiä osallistumaan pienellä sanojen kaksintaistelu gallupilla, mutta suurin liikevoima oli jo mennyt.
Hankkeen Twitter-tili ei myöskään löytänyt suomalaisia yhtä hyvin verrattuna Facebook-sivuun. Se kuitenkin keräsi 12 seuraajaa. #munmurre oli myös hiljaisempi Twitterin puolella, sillä kampanja löysi suomalaiset paremmin juuri Facebookin kautta.
”Mitä nää poriset” kuitenkin vahvisti sitä, miten tärkeää murre suomalaisille on teknologia-aikakaudesta huolimatta. Lyhyessä ajassa se sai satoja suomalaisia kiinnostumaan omasta äidinkielestään ja toi suomalaisia yhteen arkipäiväisen ja aina ajankohtaisen asian avulla.
Murre on tärkeä osa suomalaista identiteettiä. Se myös tuo arkeen tilannekomiikkaa, kun eri murrealueiden suomalaiset kohtaavat.
Tulokset selvillä
”Mitä nää poriset” hankkeeseen ilmiannetuista murresanoista koostettiin sanapilvi. Mitä suurempi sana on, sitä useammin se oli mainittu. Pohjoisesta kotoisin olevat voivatkin huokaista helpotuksesta, kun kymmenen sanotuimman sanan joukosta löytyy pahki.
Suomen kieli on tunnettu siitä, että monilla sanoilla on monta merkitystä. Sama toistuu myös, kun puhutaan murteista ja miten yksi asia tarkoittaa eri asioita eri puolilla maata. Hankkeen aikana hyviksi esimerkeiksi nousi kehtaaminen ja virutella. Kehtaaminen kun voi tarkoittaa jaksamista tai viitsimistä, tai ujostelemista – oikea tarkoitus riippuu miltä murrealueelta ihminen on kotoisin. Kun Savossa virutella tarkoittaa asioiden taivuttamista. Pohjoisessa sama sana tarkoittaa kevyesti kastelemista. Ei siis ole ihme, kun suomen kieli koetaan vaikeaksi oppia. Suomalaisellakin voi mennä kieli solmuun, kun eri murrealueelle matkustaa.
Murresanojen kaksintaistelusta on mainitsemisen arvoista miten vihta vei vastaa ja kuinka tarakka ja ritsi saivat seurakseen jopparin. Parhaimmat juonenkäänteet pääsetkin lukemaan hankkeen Facebook-sivulta.
Onnistuneen hankkeen tekijät eivät aio poistaa Facebook-sivua, vaan se jää muistoksi kokeilusta bittiavaruuteen. Lisäpäivityksiä sivuille ei ole tulossa.
Kommentoi