Muodin maraton

Kierrätysmuodissa kiinnostaa muun muassa uniikki valikoima. (Kuva: Pexels)

Muotia kulutetaan tällä hetkellä enemmän kuin koskaan ennen. Muodin maratonmatkalle on viime vuosina kavunnut nälkäinen ja trendikäs kierrätysmuoti, joka on kasvattanut kiinnostusta erityisesti ilmastokysymyksien ja sosiaalisen median ansiosta. Edelleen kuitenkin suurien brändien hallinnoima pikamuoti pitää pintansa tässä kilpailussa. Tällä hetkellä vastakohtaiset kilpakumppanit kulkevat kumpikin eteenpäin radalla kovempaa kuin koskaan. Millä tavalla kierrätysmuotia kuluttavat kuluttajat ja secondhandyrittäjät kommentoivat ajankohtaista aihetta?

Kulutuskäyttäytyminen on murroksessa

Suuren kilpailun vuoksi muodista on brändäytynyt yhä halvempi ilmiö. Tästä huolimatta siihen käytetty rahamäärä ei ole osoittanut kasvua. Itse asiassa useiden kuluttajatutkimuksien mukaan ihmiset ostavat nykyisin enemmän muotia vähemmällä rahalla.

Vuonna 2017 kiertotalouteen erikoistuneen Ellen MacArthur -säätiön tekemän tutkimuksen mukaan yhtä vaatekappaletta käytettiin keskimääräisesti noin 160 kertaa. Noin 70 prosentin todennäköisyydellä kulutettu vaate päätyi lopulta kaatopaikalle. Ainoastaan 30 prosentin todennäköisyydellä vaatekappale sai uuden elämän kierrätysmuodin kautta.

Kierrätysmuodissa kiinnostaa kestävyys ja uniikkius

Kestävyyttä vertaillessa kierrätysmuoti päihittää maratonkilpailijansa täysin. Ilman suurempia yhtälöitäkin ymmärtää uuden tuotteen omaavan suuremman hiilijalanjäljen kierrätettyyn verrattuna. Itse asiassa muotiteollisuus on toiseksi suurin ilmastosaastuttaja heti öljyteollisuuden jälkeen. Kierrätysmuotia kuluttavat Tuukka Muukkonen, Reetta Himanka ja Pinja Kärkkäinen mainitsevat tärkeimmiksi syiksi juuri kestävyyden ja eettisyyden.

”Näen sen parhaana mahdollisena vaihtoehtona oikeastaan miltä tahansa kantilta katsottuna; on kyse sitten tyylistä, laadusta, hinnasta, eettisyydestä tai ympäristöystävällisyydestä, kierrätysmuoti menee pikamuodista kirkkaasti ohi”, Himanka tiivistää.

Kierrätysmuoti tarjoaa myös siis omanlaista uniikkiutta. Secondhand-liikkeistä voi löytää esimerkiksi sellaisia vaatekappaleita, joiden tuotanto on jo lopetettu vuosia aikaisemmin. Oululaiset secondhandyrittäjät Jenna Moilanen ja Iiris Salmela kertovat etenkin monella nuorella olevan halu erottua massasta.

”Kirpputorit tarjoavat mahdollisuuksia löytää aivan uniikkeja vaatekappaleita, joita pikamuotiliikkeistä ei löydä.”

Moilanen ja Salmela mainitsevat myös sosiaalisen median vaikutuksen ilmiöön.

”Somekirppiksien yleistyminen on tehnyt kierrätysmuodista yhä helpompaa.”

Myös Muukkonen uskoo sosiaalisen median ja internetin vaikuttaneen kierrätysmuodin kiinnostavuuteen. Erityisesti hän kokee, että ihmiset ovat löytäneet viime aikoina paremmin mahdollisuuksia toteuttaa itseään kierrätysmuodin kautta.

Kierrätysmuodin kiri on hidasta

Moilanen ja Salmela mainitsevat kierrätysmuodin kiriä hidastavan sen tarjonta.

”Kaikki tuotteet eivät välttämättä ole muodissa, eikä kirpputoreilta löydy samanlaisia vaatteita monessa eri koossa.”

Myös Himanka yhtyy tähän ajatukseen: ”Kirpputoreilla shoppailu on jossain määrin tuuripeliä, sillä niiden valikoimat riippuvat lähinnä siitä, mitä vaatteita sinne on viety myyntiin tai lahjoitettu.”

Hän kuitenkin mainitsee joidenkin online-kirpputorien onnistuneen välttämään tämän ongelman laajemmilla valikoimilla. Erityisesti miesten vaatteiden vähäinen tarjonta kierrätysmuotimarkkinoilla on huomattavissa, minkä Kärkkäinen nostaa esille.

Kilpailun lopputuloksesta on erimielisyyksiä

Muodin maratonin lopputuloksesta löytyy erilaisia näkemyksiä. Joidenkin näkemysten mukaan kierrätysmuoti tulee saavuttamaan pikamuodin kilparadalla ajan myötä. Suurin osa haastatelluistani oli kuitenkin sitä mieltä, että pikamuoti tulee olemaan aina kilpailun johdossa. Sen helppous ja vahva brändäytyminen kulutuskäyttäytymisessä takaa sille suuren ja miltei loputtoman johtoaseman.

Lähteet:

Yle: Pikamuoti on kasvattanut vaatejätteen määrää: ”Siinä vastuullisuus lentää romukoppaan” – testaa, tiedätkö pikamuodin vaikutukset

Kaleva: Ko­lum­ni: Meidän tulisi aja­tel­la vaate uu­del­leen, sillä ostamme yhä enem­män, mutta hal­vem­paa – Ja­pa­nis­sa ka­las­ta­jan takki kestää sata vuotta

Ellen MacArthur – foundation: A new textiles economy

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*