Wiccan jokaisessa hetkessä on taikaa: ”Maagisuus on kaikissa pienissä asioissa, mitä me teemme”

Jenni Raittiselle Tarot-kortit ovat tärkeä osa wiccan harjoittamista. Kuva: Aliisa Uusitalo

Noita. Sana tuo ehkä ensimmäisenä mieleen luudalla lentävän, pitkänenäisen vanhan eukon.

Tai ehkä Harry Potter -velhomaailmasta tutun Hermione Grangerin, jonka terävä pää ja piikikäs asenne ovat tehneet hahmosta yhden 2000-luvun suosituimmista esikuvista nuorille tytöille.

Aito noita ei kuitenkaan sauvaa paljoa heiluttele. Taikavoimiin uskomisen sijasta wicca on elämäntapa ja uskonto, jonka peruspilareihin kuuluvat luonto, inhimillisyys sekä energia.

Tampereen keskustassa vastaan kävelevä nuori nainen on pukeutunut sään mukaisesti mustaan toppatakkiin ja talvikenkiin. Vaaleanpunaiset hiukset ovat kauniisti muotoiltu lainehtiviksi kiharoiksi, ja kädessään hän kantaa GameStopista saatua muovipussia.

Ainoa tekijä, joka paljastaa mitään naisen vakaumuksesta on musta pipo, johon on valkoisella printattu ”witch”.

Nykynoita harjoittaa vakaumustaan yksin

Jenni Raittinen on yksi kymmenistä tai sadoista Suomessa wiccaa harjoittavista henkilöistä. Tarkkaa lukua Suomessa asuvista wiccoista on mahdotonta arvioida, sillä suurin osa heistä harjoittaa uskontoaan itsenäisesti ja vähin äänin.

Nykyinen wicca on kuitenkin paljon avoimempi ulkopuolisille kuin ennen.

Wiccan perustamisaikoina 1900-luvun alussa kaikki uskoon liittyvä oli salattua tietoa, johon vain sisäpiiriläiset pääsivät käsiksi. Yleistä oli, että wiccaa harjoitettiin niin sanotuissa coveneissa.

Covenit ovat järjestäytyneitä organisaatioita, joilla on omat tapahtumansa, rituaalinsa sekä johtohenkilönsä. Suomessa toimivia coveneita on muun muassa Tampereella, Hämeenlinnassa ja Espoossa.

Raittinen, monien muiden nykywiccojen tapaan, on päättänyt harjoittaa uskontoaan yksin. Ensikosketus wiccaan syntyi lähihoitajakoulun kolmantena vuotena, jolloin nuori nainen tunsi olevansa hukassa.

”Se oli minun kaikkein synkin ja vaikein aikani, jolloin kaipasin jotakin, johon voisin pohjata ajatteluani ja turvata henkistä hyvinvointiani”, hän toteaa.

Raittiselle uusi uskonto edusti vapautta toteuttaa itseään ja arvojaan. Kristinuskon hän taas tunsi ainoastaan rajoittavan tätä kaikkea.

”Kristinusko ei yksinkertaisesti koskaan vastannut sitä, mitä olisin halunnut siltä. Wicca vastasi.”

Raittisen olohuoneesta löytyy arkku täynnä erikoisia esineitä. Kuva: Aliisa Uusitalo

Paluu luontoon ja suomalaisuuden juurille

Yksi olennaisimmista osista wiccassa on luonto: joka ainoalla puulla, ihmisellä ja jopa kivellä on oma energiansa. Luonto kuitenkin näkyy jokaisen wiccan elämässä eri tavalla.

Raittisen mukaan jotkut wiccat ovat esimerkiksi täysvegaaneja ja miettivät todella tarkasti, miten kierrättävät ja kuluttavat.

”Itselleni tämä ei oikein taas toimi, sillä nykyelämässä on melkeinpä mahdotonta elää täysin luonnonvaraisesti ja vegaanisti. Veganismi on minusta henkilökohtaisesti järjetöntä. Sekasyöjänä on vain paljon mukavampaa”, hän naurahtaa.

Vaikka luonto ei olekaan Raittiselle henkilökohtaisesti olennaisin wiccan suuntaus, hän tiedostaa sen merkityksen. Luontoa ja eläimiä täytyy kunnioittaa niin hyvin kun vain omalta osaltaan kykenee.

Monelle wiccalle uskonto palauttaa myös omille juurilleen.

Raittisen mukaan suomalaiseen wiccalaisuuteen usein sekoittuvatkin šamanismi ja vanhat Suomen uskonnot. Tämä näkyy myös naisen omasta kirjahyllystä, jota komistavat teokset kuten Suomen luonnon lääkekasvit ja muinaisia suomalaisia loitsuja sisältävä Loitsujen kirja.

Book of Shadows -kirja toimii wiccoille eräänlaisena päiväkirjana tai muistiona, johon itselle tärkeät loitsut talletetaan. Kuva: Aliisa Uusitalo

Ruoanlaitossakin on magiaa

Miten sitten noituuden kaikkein olennaisin, taikuus, näkyy wiccassa?

Magia on wiccan mukaan oikeastaan energiaa, jota me kaikki muovaamme jatkuvasti.  

”Esimerkiksi niin yksinkertainen asia kuin ruoanlaitto on myös magian harjoittamista. Siinä muovaat energiaa toiseen, haluamaasi muotoon” , Raittinen selventää.

Samaan tapaan kiroukset ja loitsut ovat vain tietyn energian eteenpäin lähettämistä: omalla energialla voi esimerkiksi edesauttaa toisen hyvinvointia, tai päinvastaisesti aiheuttaa harmia ja päänvaivaa.

Kiroukset ovat kuitenkin wiccan periaatteiden vastaisia, sillä wiccan pyrkimyksenä on aina olla vahingoittamatta ketään.

Oraakkelikortteja, unisieppareita ja noitapalloja

Raittiselle tärkeä osa wiccan harjoittamista ovat omat oraakkelikortit, joilla harjoitetaan ennustamista. Goddesses and Sirens -korttipakan hahmot ovat kaikki naisia, ja monet heistä ovat tuttuja kreikkalaisesta mytologiasta.

Sängyn päällä, olohuoneessa ja parvekkeella on lisäksi omat unisiepparinsa. Ne toimivat pahan energian sieppaajina tai ”suodattajina”, mitä voi saapua kotiin sen ulkopuolelta. Olohuoneessa kaapin päällä on kolme lasista noitapalloa, jotka samaan tapaan keräävät negatiivista energiaa sisäänsä vangiksi.

Aina ei kuitenkaan tarvitse tehdä mitään konkreettista toteuttaakseen uskoaan, vaan voi esimerkiksi laittaa vain kynttilät palamaan, kuunnella musiikkia ja rentoutua.

”Maagisuus on kaikissa pienissä asioissa, mitä me teemme. Minulle wicca on aina merkinnyt kotia”, Raittinen hymyilee asettaessaan korttinsa yksitellen riviin keittiön pöydälle.

Goddesses and Sirens -oraakkelipakan kodinjumalatar Vesta makaa rauhallisesti pöydän vasemmassa ylänurkassa. Kortin alta pilkottaa yksi pieni englanninkielinen sana: home.

Tarot-kortit kuvastavat muun muassa Kreikan mytologian naisjumalia. Kuva: Aliisa Uusitalo

Mikä wicca?

  • Uuspakanallinen luonnonuskonto, jonka peruslähtökohtana on elämän kunnioittaminen. Luonteeltaan wicca onkin polyteistinen uskonto: jumaluuden nähdään olevan läsnä kaikkialla.
  • Wicca terminä on sekä uskonnosta että sen harjoittajasta käytetty nimitys. Suomenkielistä vastinetta termille ei ole.
  • Syntynyt 1900-luvun alkupuolella englantilaisen Gerald Gardnerin toimesta. Gardnerin julkaisemat kirjat kuten Witchcraft Today ja The Meaning of Witchcraft ovat edelleen tärkeitä teoksia wiccan harjoittajien keskuudessa.
  • Suomeen wicca-liike on rantautunut joskus 90-luvun puolivälissä. Ensimmäinen Suomessa luonnonuskontoja tukeva Lehto ry perustettiin vuonna 1998, ja Suomen wiccojen virallinen järjestö Wicca ry vuonna 2000.

Lähteet:

Uskonnot Suomessa -hanke (2007). http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view/?religionId=11

Wicca.fi (2018). https://www.wicca.fi/yhteystiedot/

Joshua. J. Mark (2009). Vesta. Ancient History Encyclopedia. https://www.ancient.eu/Vesta/

Share

1 Comment

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*