Tatuoinnit ovat yhä enemmän tämän päivän katukuvaa. Tatuointiliikkeitä löytyy useita lähes jokaisesta kaupungista ja asiakkaita on moneen lähtöön.
Oululaiselta Santeri Finneltä löytyy tällä hetkellä jo yhdeksän tatuointia, joista kolme on tehty stick and poke -tekniikalla eli ilman tatuointikonetta. Ensimmäisen tatuoinnin Finne otti jo 17-vuotiaana. ’’Kiinnostus tatuointeihin lähti joskus ala-asteella, kun melkein kaikilla kuuntelemillani artisteilla oli niitä’’, Finne kertoo. Finnelle tatuoinnit ovat tapa ilmaista itseään.
”Olen sen verran koukkuun tähän hommaan jäänyt, että aina kun on hyvä idea ja rahaa, niin otan kuvan!’’ hän sanoo. Finnen tarkoituksena on ottaa koko vartalo täyteen tatuointeja. ’’Paitsi naamaan en laita, koska äidilleni lupasin!’’ hän lisää.
Finnen tatuoinneista osalla on syvällisempi merkitys ja osalla ei. ’’Tärkein mulle on ehkä pohkeessa oleva Oulunsalon postinumero ja teksti ’fairly local’”, hän kertoo.
Santeri Finne kommentoi tatuointien yleistymistä ’’kaksipiipuiseksi jutuksi’’. ’’Toisaalta tosi siistiä, että porukka uskaltaa ottaa nykyään helpommin tatuointeja ja olla niistä ylpeä, mutta toisaalta esimerkiksi hetken mielijohteesta otetut tatuoinnit, joita myöhemmin kadutaan, lisääntyvät myös.’’ Finne pohtii yhdeksi tatuointien yleistymisen syyksi musiikkia, elokuvia sekä tv-sarjoja.
Osa ihmisistä suhtautuu tatuointeihin niiden yleistymisestä huolimatta varautuneesti. Finnelle on tullut vastaan yllättävän vähän negatiivista suhtautumista. ’’Ainoa, keneltä olen saanut kuulla päin naamaa negatiivista palautetta, on minun papaltani, mutta se on vanhoillinen, niin ymmärrän sen’’, hän kertoo.
”Tatuoinneilla syvällisempi tarina”
22-vuotias oululaiselle Teemu Halmetojalle tatuointeja on kertynyt jo molempien käsivarsien ja kaulan verran. ’’Todennäköisesti innostus lähti siitä, kun isäni otti tatuoinnin minun ollessani 7-vuotias”, Halmetoja kertoo. Tatuoinnit ovat hänelle taidetta ja tapa ilmaista itseään. ’’Se on oma taiteenlaji, ja on hienoa omistaa näyttäviä kuvia iholla.’’
Halmetojan mielestä on hienoa, että tatuoinnit yleistyvät. ’’Stereotypiat tatuoituja kohtaan vähenevät vuosittain, ja meitä ei enää katsota niin pahalla kuin kymmenenkin vuotta sitten olisi tehty’’, Halmetoja kommentoi. Hän luulee, että yleisesti maailman muuttuminen ja tietynlaisten arvojen löyhtyminen ovat lisänneet tatuointien yleistymistä.
Teemu Halmetojan kaikilla tatuoinneilla on jonkinlainen syvällisempi tarina. ’’Ne joko ovat asioita, jotka ovat itselleni tärkeitä tai muuten vaan kuuluvat omaan elämääni’’, hän kertoo.
Halmetoja on kohdannut tatuointiensa takia jonkin verran oudoksuvia katseita tai kadulla hänet on saatettu kiertää kauempaa. ’’Kerran ulkomailla 5–10 hengen porukka lähestyi uhkaavasti kauempaa ja yritti käydä käsiksi, mutta isäni pääsi siihen väliin’’, Halmetoja sanoo.
Oma persoona näkyviin
Ouluun vastikään muuttanut Oona Yrjänheikki kertoo tatuointien olevan hänelle tapa tuoda itseään ja omaa persoonaa esille muille. Hänen mielestään tatuointien yleistyminen johtuu siitä, että ennakkoluulot ovat laskeneet ja ihmiset haluavat näyttää asteen verran enemmän sitä, mitä he ovat.
’’Otin ensimmäisen tatuointini syksyllä 2015. Sen jälkeen olen ottanut muutaman lisää vuoden 2016 aikana ja lisää on tulossa heti, kun peeaa opiskelijan budjetti höllii’’, Yrjänheikki kertoo.
Yrjänheikki ei ole kohdannut yhtään negatiivista suhtautumista tatuointiensa takia. ’’Oikeastaan pelkkiä kehuja vain olen saanut!’’ hän kertoo.
Espoolainen Teemu Toivonen on aloittanut tatuointien ottamisen 17-vuotiaana. Kiinnostus tatuointeihin Toivosella on lähtenyt jo nuorena. ’’Äitini frendeillä ja kuuntelemieni bändien soittajilla oli niitä’’, hän sanoo. Toivonen tuo tatuointiensa kautta omia ajatuksiaan muille.
’’Yleistyminen johtuu varmasti siitä, kun kaikissa kaupungeissa on nykyään tatuointiliikkeitä ja niitä on helppo käydä ottamassa’’, Toivonen pohtii. ’’Ehkäpä tatuointeja myös ymmärretään nykyään paremmin ilman, että leimattaisiin heti linnakundiksi tai merimieheksi’’, hän lisää.
Lue myös: Tatuoijan työ harmaalla alueella – ”Valoisat tilat tulee kuitenkin olla”
Kommentoi