Opiskelijavalintauudistus sysää vastuun opiskelijalle yhä aiemmin

Oulun normaalikoulun lukio. Kuva: Anton Kokkola

Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus kasvatti ylioppilaskirjoituksien merkitystä, kun toisen asteen todistuksista luotiin pääväylä korkeakouluihin vuonna 2020. Uudistuksen myötä opiskelijan täytyy tehdä jo aikaisessa vaiheessa päätöksiä siitä, minne haluaa hakea, sillä eri aineista saa enemmän pisteitä tietyillä aloilla.

Aiemmin korkeakouluihin haettiin pääsykokeella sekä pääsykokeiden ja toisen asteen todistuksen yhteispisteillä. Vaikka korkeakouluihin voi hakea edelleen pääsykokeilla, opiskelijoiden paineet onnistua ylioppilaskirjoituksissa kasvoivat merkittävästi uudistuksessa.

Oulun normaalikoulun lukion 18-vuotias abiturientti ei koe todistusvalinnan kasvattaneen hänen paineitaan:

”Ylioppilaskirjoituksissa menestyminen olisi tietysti loistava juttu todistusvalinnan kannalta, mutta mielestäni tärkeintä on yrittää parhaansa ja katsoa mihin se riittää. Asiat pitää kuitenkin jossain vaiheessa opetella, niin mieluummin opiskelee ne jo ylioppilaskirjoituksia varten ”

Todistusvalinnan myötä yhä useammat lukiolaiset tekevät ainevalintansa yliopistojen pisteytysmallien perusteella. Opiskelijat valitsevat mieluummin aineita, joista eivät ole kiinnostuneet, mutta saavat enemmän pisteitä, kuin heitä kiinnostavista aineista.

Normaalikoulun abiturientin mukaan pisteytysmallit näyttelevät suurta roolia ainevalinnoissa:

”Yleisesti opiskelijat valitsevat kirjoitettavat aineet pisteiden perusteella. Minulla kävi kuitenkin tuuri, sillä mielenkiinto ja pisteet kohtasivat.”

Ylioppilaskirjoitukset ovat uudistuksen johdosta muuttumassa yhä enemmän taktikoinniksi. Suurimmaksi häviäjäksi uudistuksen myötä ovat joutuneet kielet. Yhä harvempi opiskelija kirjoittaa muita kieliä kuin englannin. Syy tähän löytyy pisteytysmalleista. Pitkän matematiikan eximiasta saa enemmän pisteitä kuin pitkän englannin vastaavasta, vaikka hakisi opiskelemaan englantia.

Häviäjien lisäksi uudistuksen myötä on syntynyt myös voittajia. Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Emilia Uljas mainitsee Helsingin Sanomien haastattelussa suurimmiksi voittajiksi pitkän matematiikan ja fysiikan, sillä niistä saa paljon pisteitä alasta riippumatta.

HS: Yo-kirjoitukset muuttuivat taktikoinniksi

Opintopolku: Korkeakoulujen todistusvalinnat

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*